torstai 26. lokakuuta 2017

Keskustelutilaisuus tavara-asemasta

Elämäni ensimmäinen poliittinen paneelikeskustelu eilen menikin penkin alle: en osannut ottaa puheenvuoroja, vaikka aiheesta minulla kyllä olisi ollut paljonkin sanottavaa. Konkaripoliitikot vetivät keskustelua ja aina kun mietin ottavani puheenvuoron niin varsinkin Juhana ehtikin jo sanoa saman asian... No, yhtä kokemusta rikkaampana ensi kerralla osaan ehkä paremmin.

Itse asiasta ei päästy yhteisymmärykseen kuten oli odotettavissakin. Ongelman ydinhän on siinä että voimassaolevan kaavan mukaan tavara-asema on suojeltu rakennus ja se tulisi siirtää, mutta kaava on uudelleen valmistelussa sen vuoksi että siirtäminen osoittautui odotettua kalliimmaksi.

Keskustelussa esitettiin mielenkiintoinen idea, jonka mukaan Ratapihankatu voitaisiin vetää aseman ja rautatien välistä jos tavara-asemaa voitaisiin kaventaa pitkältä sivulta. Ehdottomasti selvittämisen arvoinen idea, jos vain museovirasto suostuu siihen että tämä täyttäisi rakennussuojelun vaatimukset.
Muita vaihtoehtojahan ovat joko tavara-aseman ja/tai Morkun purkaminen tai molempien tai jommankumman säilyttäminen; kaikissa vaihtoehdoissa on omat ongelmansa, ei vähiten se, jos tavara-asema jää Ratapihankadun ja rautatien väliin jolloin asema jää sumppuun ja sinne kulkeminen on vaikeaa.

Kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa on tarkoitus, että kevyenliikenteenväylä Vellamonkadulta menee Ratapihankadun alikulkuna, eli nykyinen väliaikainen ja vaarallinen risteys poistuu kun ratkaisu saadaan aikaan.

Toivon että asian valmistelussa selvitetään perusteellisesti vaikutuksineen, hintalappuineen ja aikatauluineen ainakin kolme vaihtoehtoa:

1) Tavara-aseman kavennus, jolloin Ratapihankatu voisi mahtua kulkemaan aseman ja radan välistä
2) Vellamonkadun ja Ratapihankadun risteyksen poisto, jolloin saataisiin tilaa kevyenliikenteenväylän alikulkuun ilman rakennusten purkamista
3) Voimassaolevan kaavan mukainen siirto. Vaikka en pidäkään siirtosuunnitelmasta enkä sen kustannuksista, se on tällä hetkellä nopein vaihtoehto.

Kaikenkaikkiaan keskustelua käytiin hyvässä hengessä ja monia erilaisia mielipiteitä tuli esiin. Ilahduttavan moni oli sitä mieltä, että sivistyskaupunki vaalii historiaansa, ja että Tampereelta on jo purettu liikaa historiallisia rakennuksia. Uudisrakentaminen ja vanhat kauniit rakennukset sopivat yhteen kun niin vain halutaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti