Yhdyskuntalautakunta 12.12.

Yhdyskuntalautakunnan vuoden viimeinen kokous on tiistaina 12.12.
Esityslistalla on merkittävimpinä asioina ensi vuoden palvelu- ja vuosisuunnitelman hyväksyminen sekä pari mielenkiintoista kaava-asiaa.

Yhdyskuntalautakunnan vuoden 2018 palvelu- ja vuosisuunnitelman hyväksyminen

Paljon puhuttu koko kaupungin talouden tasapainottamisohjelma koskee myös kaupunkiympäristön palvelualuetta, mutta varsinaiset toimenpiteet selviävät vasta kevään 2018 aikana. Nyt hyväksyttävänä oleva palvelu- ja vuosisuunnitelma perustuu talouden osalta kaupunginvaltuuston hyväksymään vuoden 2018 talousarvioon.

Strategiset toiminnan tavoitteet on sovittu pormestariohjelmassa ja kaupungin strategiassa ja niissä hyvin painotetaan mm. palvelujen digitalisoimista, kaavoituksen painottamista aluekeskuksiin ja joukkoliikennealueille, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja energiansäästöä, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden kasvua ja raitiotien rakentamista. Kaupunkisuunnittelu painottuu voimakkaasti täydennysrakentamiseen kuten kaupungin strategia edellyttääkin. Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia kaupunkia -tiekartan konkreettisia toimenpiteitä odotamme.

Kaupunkiympäristön kehittämisyksikön vuoden 2018 suunnitelmaan kuuluu mm:

• Hiedanrannan-Lielahden yleissuunnitelman valmistuminen ja sen jälkeen asemakaavoitus etenee vaiheittain
• Useita asemakaavoituskohteita ratikkareitin varrelle: Kalevaan, Hervantaan ja Niemenrantaan.
• Keskustassa suunnittelukohteita ovat mm. asemakeskus, Tullin alue ja Kunkun parkki sekä muutoin täydennysrakentaminen korttelisuunnitelmien perusteella. Toisenlaista asumista toteutetaan sitten mm. Vuorekseen ja Tesomalle.
• Raitiotien ja sen rinnakkaishankkeiden suunnitelmat etenevät ja ratikan kakkosvaiheen suunnittelua välillä Pyynikintori - Lentävänniemi edistetään
• Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman (SUMP) laatiminen alkaa. Pyöräteiden osalta on tarkoitus parantaa pyöräilyn pääväyliä kuten keskustan ja Hervannan väliä sekä ratikan yhteyteen. 
• Nykyisen pysäköintipolitiikan toimivuutta tarkistellaan ja mahdollisesti aloitetaan sen päivitys
• Erityisen iloinen olen siitä että vuosisuunnitelmaan kuuluu liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävää suunnittelua erityisesti koulumatkojen ja asuinalueiden turvallisuuden parantamiseksi

Suunnitelmassa on paljon muutakin, kuten kansallisen kaupunkipuiston hoitosuunnitelma, hulevesimaksut, digitalisaatiota ja rakennuslupien käsittelyn nopeuttamista. Koko lista löytyy täältä.

Esityslistan liitteenä olevasta karttaesityksestä muuten näkee havainnollisesti mihin vuonna 2018 suunnitellaan mm. kadunrakennus-, pyörätie- tai vaikka katuvalaistuksen parannustöitä.

Ympäristönsuojeluyksikön osalta lakisääteisten tehtävien lisäksi vuosisuunnitelmassa 2018:

• Luonnon monimuotoisuusohjelman laadinta alkaa
• Ympäristöä ja luontoa koskeva paikkatietoja kehitetään ja asetetaan kaupunkilaisten saataville
• Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa valmistellaan seuraaville 5 vuodelle

Jäin kaipaamaan luonnonsuojeluohjelman päivittämistä, siitä ei ollut mainintaa.

Kokouksessa päätettävät kaava-asiat:
Lapinniemi ja Petsamo, Koukkuniemen ja Rauhaniemen asemakaavan hyväksyminen. Asemakaava on ollut nähtävillä jo 17.11. - 19.12.2016. Minkähän takia valmistelu on kestänyt niin kauan että tulee hyväksyttäväksi vasta nyt? Joka tapauksessa suunnitelma näyttää minusta varsin hyvältä, rannoille tulee puistoaluetta ja alueelle tulee sairaalan lisäksi uusia asuinrakennuksia.

Kissanmaa, Hipposkylä, asemakaavan asettaminen nähtäville. Tämä onkin hieman kinkkinen asia, sillä kaavassa esitetään suojeltavaksi yhdeksan vanhaa kaksikerroksista puukerrotaloa sekä saunarakennus. Maakuntamuseon mielestä rakennukset tulee suojella mutta ne ovat kyllä aika huonossa kunnossa ja kunnostaminen tietenkin maksaa. Toisessa päätöskohdassa §347 sitten taas museo ei vastusta suojellun piipun purkamista sillä perusteella että se on päässyt huonoon kuntoon. Toivoisin kyllä yhtenäisempää linjaa. Itse haluaisin säästää mahdollisimman paljon vanhaa rakennuskantaa, mutta olen valmis kompromissiratkaisuihin jotta saadaan säästettyä edes jotain, jos vaihtoehtona on antaa rakennusten rapistua.

Hervanta, Orivedenkatu 11, Valtaraitti 12, asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville. Tämä onkin omaa sydäntäni lähellä koska olen asunut tämän korttelin naapurissa useamman vuoden. Parkkipaikkatonttia ollaan muuttamassa asuinkerrostalokäyttöön (+liiketilaa), ja parkkipaikat siirretään maan alle. Uusia asuntoja ratikkareitin lähistöön, hyvä niin. Myös korkeaa rakentamista luvassa. En löytänyt materiaalista selvitystä rakennusajan paikoitusratkaisulle, toivottavasti se esittelyssä selviää.

Yhdyskuntalautakunta 28.11.

Yhdyskuntalautakunta kokousti taas tänään, tässä vähän tärkeimmistä asioista.

Ojalan uuden asuinalueen ensimmäisen osan valmistelu on edennyt niin pitkälle, että asemakaavaehdotus asetettiin nähtäville. Alueesta on tulossa mielenkiintoinen yhdistelmä erilaisia asuntotyyppejä kerrostaloista omakotitaloihin, ja alueen maastosta johtuen sijoittelu on aika väljää. Erikokoisia omakotitontteja on tulossa satakunta, ja kaikkineen tälle alueelle tulee 2000 hengen asunnot. Asuinalue jatkuu Kangasalan puolella Lamminrahkan alueella, jota Kangasala suunnittelee yhteistyössä Tampereen kanssa. Yhteiselle Ojala-Lamminrahka -alueelle arvioidaan saatavan aikanaan jopa 11000 asukkaan kodit.

Vuoreksen alueelle hyväksyttiin Isokuusi III asemakaava. Vuorekseen tulossa siis 900 asuntoa lisää, sekä päiväkoti ja alakoululuokkia (kuten muuten Ojalaankin suunniteltu). Alue on puurakentamisen pilottikohde ja niinpä rakentamistapaohjeessa ohjataan käyttämään puuta rakennusten julkisivumateriaalina niin että alueen ilmeestä on tulossa varsin omaleimainen ja tyylikäs. Samoin kuin Ojalassa, Isokuuseenkin tulee erityyppisiä asuntoja, kerrostaloja pääväylän varteen ja pientaloja reuna-alueille. Kokouksessa heräsi keskustelua kaupungin asettamasta tavoitteesta tuottaa riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kaupunkilaisten tarpeisiin ja todettiin että kaavoitus ei sinänsä ota siihen kantaa. Asunto- ja kiinteistölautakunnan tulee siis tästä huolehtia tonttien luovutuksen yhteydessä.

Viinikan rullakioskin ympäristön asemakaavamuutos hyväksyttiin eli kioski ja muuntamo muodostavat oman kiinteistönsä ja rullakioski sai suojelumerkinnän.

Koko pöytäkirja täällä, sieltä löytyvät liitteinä mm. yllämainitut asemakaavat kokonaisuudessaan.

Yhdyskuntalautakunta 14.11.

Yhdyskuntalautakunta kokousti pitkään ja pääasiassa aika kului ajankohtaisten hankkeiden esittelyissä. Kaikenlaista mielenkiintoista onkin tulossa, mm. Kansiareenan liikennejärjestelyitä ja niihin liittyvä siltarakenne. Tästä on tulossa tarkempi suunnitelma hyväksyttäväksi ensi vuonna. Meille esiteltiin myös Satakunnankadun ja Rongankandun risteykseen suunniteltua liikenneympyrää, joka sujuvoittaisi Satakunnankadun liikennettä ja mahdollistaisi bussien kulkemisen Rongankadulla. Hyvä suunnitelma, mutta tuskin kannattaa aloittaa sitä vielä ensi vuonna kun keskustassa on niin monta muutakin katuhanketta menossa ja Hämeensiltakin on remontissa.

Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia kaupunkia -hanke etenee hyvin. Kullekin lautakunnalle tulee myöhemmin vielä tarkempi esitys josta selviää myös konkreettiset toimet joilla hiilineutraalisuutta voidaan edistää.

Ensi vuoden palvelu- ja vuosisuunnitelman valmistelu on meneillään ja tulee lautakuntaan hyväksyttäväksi joulukuussa. Siinä huomioidaan mm. talousarviossa
sovitut tavoitteet ja raamit, pormestariohjelman sekä kaupungin strategian mukaiset tavoitteet. Näistä tarkemmin joulukuussa. Hulevesimaksun määräytymisen tarkemmat perusteetkin tulevat vielä ylan päätettäväksi.

Varsinaisista kaavoitusasioista Hatanpään alueen kaavaehdotus asetettiin nähtäville ja Aamulehti uutisoikin tästä jo näyttävästi. Asemakaavaehdotuksessa uudet rakennukset sijoittuvat aikalailla ruutukaavaan, mutta korkeuseroilla elävöitetään aluetta. Kaava mahdollistaa myös sairaalan laajennuksen. Uudisrakentamisen pitää olla tyylikästä jotta se sopii kartanoalueen miljööseen, tästä tulee pitää huolta. Arboretum ja Kartanonpuisto merkitään suojeltaviksi, uuttakin aluetta varataan puistoalueeksi eikä yhtään vanhaa kaunista rakennusta pureta. Ihan kivalta näyttää!

Samoin Pellervon koulun ja Tredun tonttien uusi kaavaehdotus hyväksytiin nähtäville. Näille tonteille tulee lisää asuintaloja ja lisäksi uusi päiväkoti- ja koulurakennus. Näitä varmasti tarvitaan tulevaisuudessa näin hyvälle alueelle ja keskustan läheisyyteen.

Itsenäisyydenkadun katusuunnitelmaan hyväksyttiin muutos, jossa poistuu vasemmalle kääntymiskaista Yliopistonkadun risteyksestä. Näin saadaan lisää leveyllä jalankulku- ja kevyenliikenteenväylille kohtaan jossa on paljon jalankulkua ja pyöräilyä, ja keskustan kehittämishankkeiden myötä määrät tuskin vähenevät. Autoliikennettä juuri tuohon suuntaan taas ei selvitysten mukaan paljoa ole. Eli muutos varmasti lisää sujuvuuttta tässä kohdassa.

Koko pöytäkirja on nähtävillä täällä.

Keskustelutilaisuus tavara-asemasta

Elämäni ensimmäinen poliittinen paneelikeskustelu eilen menikin penkin alle: en osannut ottaa puheenvuoroja, vaikka aiheesta minulla kyllä olisi ollut paljonkin sanottavaa. Konkaripoliitikot vetivät keskustelua ja aina kun mietin ottavani puheenvuoron niin varsinkin Juhana ehtikin jo sanoa saman asian... No, yhtä kokemusta rikkaampana ensi kerralla osaan ehkä paremmin.

Itse asiasta ei päästy yhteisymmärykseen kuten oli odotettavissakin. Ongelman ydinhän on siinä että voimassaolevan kaavan mukaan tavara-asema on suojeltu rakennus ja se tulisi siirtää, mutta kaava on uudelleen valmistelussa sen vuoksi että siirtäminen osoittautui odotettua kalliimmaksi.

Keskustelussa esitettiin mielenkiintoinen idea, jonka mukaan Ratapihankatu voitaisiin vetää aseman ja rautatien välistä jos tavara-asemaa voitaisiin kaventaa pitkältä sivulta. Ehdottomasti selvittämisen arvoinen idea, jos vain museovirasto suostuu siihen että tämä täyttäisi rakennussuojelun vaatimukset.
Muita vaihtoehtojahan ovat joko tavara-aseman ja/tai Morkun purkaminen tai molempien tai jommankumman säilyttäminen; kaikissa vaihtoehdoissa on omat ongelmansa, ei vähiten se, jos tavara-asema jää Ratapihankadun ja rautatien väliin jolloin asema jää sumppuun ja sinne kulkeminen on vaikeaa.

Kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa on tarkoitus, että kevyenliikenteenväylä Vellamonkadulta menee Ratapihankadun alikulkuna, eli nykyinen väliaikainen ja vaarallinen risteys poistuu kun ratkaisu saadaan aikaan.

Toivon että asian valmistelussa selvitetään perusteellisesti vaikutuksineen, hintalappuineen ja aikatauluineen ainakin kolme vaihtoehtoa:

1) Tavara-aseman kavennus, jolloin Ratapihankatu voisi mahtua kulkemaan aseman ja radan välistä
2) Vellamonkadun ja Ratapihankadun risteyksen poisto, jolloin saataisiin tilaa kevyenliikenteenväylän alikulkuun ilman rakennusten purkamista
3) Voimassaolevan kaavan mukainen siirto. Vaikka en pidäkään siirtosuunnitelmasta enkä sen kustannuksista, se on tällä hetkellä nopein vaihtoehto.

Kaikenkaikkiaan keskustelua käytiin hyvässä hengessä ja monia erilaisia mielipiteitä tuli esiin. Ilahduttavan moni oli sitä mieltä, että sivistyskaupunki vaalii historiaansa, ja että Tampereelta on jo purettu liikaa historiallisia rakennuksia. Uudisrakentaminen ja vanhat kauniit rakennukset sopivat yhteen kun niin vain halutaan.

Ratapihankatu ja Morkun aukio sekä muita ajankohtaisia

Huomisen yhdyskuntalautakunnan kokouksessa on esillä hyvin mielenkiintoisia asioita ajankohtaiset asiat -osiossa, mm. Ratapihankadun ja Morkun aukion suunnittelun tilanne eli käytännössä pohdintaa vanhan tavara-aseman ja Morkun kohtalosta ja Ratapihankadun liikennejärjestelyistä. Eri vaihtoehtoja oli esillä 11.9. yleisötilaisuudessa, jossa olin itsekin paikalla. Odotan kiinnostuksella selvitystä eri vaihtoehdoista ja eritoten mielipiteitä Juhana Suoniemen esilletuomasta ideasta, jossa Vellamonkatu olisi päättyvä katu. Tämä vaihtoehto mahdollistaisi vanhojen rakennusten säilymisen ja samalla Ratapihankadun rakentamista voitaisiin jatkaa nopeammalla aikataululla kuin purkuvaihtoehdoissa. Tätä vaihtoehtoa kannattaisi ehdottomasti selvittää lisää, sekä kulttuuriympäristön säilyttämisen että liikennejärjestelyiden etenemisen vuoksi. Onneksi nyt tilapäiseen risteykseen on saatu parannusta kun risteysalueelle on tehty korotus ja suojateiden sijainnit on merkitty maalauksilla.

Lisäksi kuulemme Hiedanrannan hankkeen tilanteesta.

Päätösasioina asemakaavaehdotuksia ja suunnittelutarvehankintoja, esityslista täällä.

Yhdyskuntalautakunta 26.9.

Yhdyskuntalautakunnan seuraava kokous on tiistaina 26.9. Koko esityslista löytyy kaupungin sivuilta.

Ajankohtaisissa asioissa saamme tietoa Hatanpään alueen asemakaavan suunnittelusta. Lisäksi Raitiotieallianssin projektijohtaja esittelee ratikkahankkeen tilannetta.

Rakennuskiellon myöntäminen, Ylä-Pispala ja Santalahti

Ylä-Pispalan ja Santalahden alueella ollaan laatimassa suojeluasemakaavoja, ja edellinen yhdyskuntalautakunta on päättänyt jatkaa rakennuskieltoa suunnittelualueelle 1.3.2018 asti. Nyt käsittelyssä olevat alueet kuuluvat suunnittelualueeseen mutta ovat inhimillisen virheen takia jääneet edellisen rakennuskiellon käsittelystä pois. 
Nyt siis esitetään rakennuskieltoa 28.2.2018 saakka muutamille lisätonteille. Ympärillä olevat alueet ovat jo rakennuskiellossa, joten kannatan päätösesitystä jotta kaavan suunnittelu voi edetä kokonaisuutena.

Oikaisuvaatimus asemakaavan muutoshakemuksesta annettuun päätökseen koskien Vuohenojan kaupunginosaa
Nähdäkseni päätösehdotuksen perustelut pitävät ja oikaisuvaatimus voidaan hylätä.

Kaava-asiat

Huikkaassa asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville ja toisen asemakaavan hyväksyminen, molemmissa kyse yhden pientalotontin jakamisesta ja rakennusoikeuden lisäämisestä.

Lahdesjärvellä tuodaan nähtäville asemakaavaehdotus Automiehenkatu 37, tarkoituksena muuttaa rakentamattoman tontin käyttötarkoitusta niin että sille voidaan sijoittaa polttoaineen jakeluasema, ja jakaa tontti niin että toiselle tontille voidaan tehdä liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisen kaavan mukaan. Naapurustossa ei ole asuinrakennuksia, joten mielestäni tämä muutos voidaan hyväksyä.

Poikkeamishakemukset

Teiskon alueelta kaksi poikkeamishakemusta, ensimmäinen Kaustaranjärven rannalla saunan laajentaminen ja uuden lomarakennuksen rakentaminen matkailukäyttöä varten. 

Toisessa hakemuksessa Teräkosken mylly/saharakennukseen haetaan poikkeamslupaa muuttaa pohjakerros varastotiloista asuinkäyttöön tai harrastetilaksi ja rakentaa pieni pihasauna. Kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus ja sen niitty luokitellaan perinnebiotooppiympäristöksi.
Rakennukseen on aiemmin myönnetty poikkeuslupa ottaa toinen kerros asuinkäyttöön. Mielestäni on hienoa, että vanhoja rakennuksia pidetään kunnossa ja asuinkäyttö mahdollistaa tätä. 
Päätösehdotuksessa luvan ehtona on, että lupavaiheessa julkisivuun tehtävät muutokset lähetetään Pirkanmaan maakuntamuseoon kommentoitavaksi, ja että rakennuspaikan niitty säilytetään mahdollisimman eheänä ja näillä ehdoilla kannatan luvan myöntämistä.

Yhdyskuntalautakunta 15.8.

Yhdyskuntalautakunta kokoontui kesätauon jälkeen 15.8.

Itse en ehtinyt kokousta edeltävään keskusteluun jossa oli mainittu Vellamonkadun ja Peltokadun risteyksen tilapäisistä liikennejärjestelyistä. Itse kokouksessa asiasta ei puhuttu sen enempää kuin että ehkä saamme asiasta selvitystä seuraavassa kokouksessa mikä on harmi koska liikennejärjestelyihin pitäisi kuitenkin saada parannusta nopeasti. Tänään kuitenkin saimme Aamulehdestä lukea että risteykseen on tulossa parannusta (en löytänyt artikkeliin nettilinkkiä, palaan asiaan myöhemmin).

Tässä muistiinpanoja itse kokouksesta:

Ajankohtaisissa asioissa saimme esittelyä hulevesimaksun valmisteluista.

Maksu perustuu lakiin ja sitä on aiemmin kerätty vesilaitoksen toimesta jätevesimaksun osana eli maksettava määrä on riippunut vedenkulutuksen suuruudesta. Nyt on valmistelussa malli jossa kaupunki perisi maksun erillisenä maksuna.

Aluenopeusrajoitusten muutoksista keskusteltiin pitkään. 29.12.2016 edellinen YLA on päättänyt nopeusrajoitusjärjestelmän päivittämisestä niin että muutokset suunnitellaan ja toteutuetaan asuinalueittain. Toivottavasti saamme aluesuunnitelmia käsittelyyn syksyn aikana. (§ 157 Nopeusrajoitusjärjestelmän päivittäminen)

Maksusta luopuminen rakennussuunnittelun nykyisten sähköisten karttakuvien osalta

Kyse on siis rakennussuunnittelun lähtötietokartoista, jotka tähän asti on saanut ostaa paperisena ja sen jälkeen on saanut myös sähköiset kuvat. Asiakkaiden kannalta sähköinen aineisto on useimmiten riittävä ja muutenkin on tavoitteena että vastaisuudessa kaikki tällainen tieto saataisiin avoimien rajapintojen kautta.

Kaupungin paikkatietopalvelua tullaan vielä kehittämään niin, että kaikki suunnittelun lähtötietoaineisto on selkeästi koottuna asiakkaan saataville ja silloin ei näitä erillisiä sähköisiäkään karttakuvia enää tarvita.

Loput pykälät päätettiin päätösesityksen mukaan. Pöytäkirja (vielä tarkastamaton) löytyy täältä:

http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Yhdyskuntalautakunta/Kokous_1582017

Yhdyskuntalautakunta 27.6.2017

Ensimmäinen yhdyskuntalautakunnan kokous takana ja olen aina vain kiitollisempi siitä että saan olla tässä toiminnassa mukana. On hienoa että Vihreillä on lautakunnassa kolme jäsentä sekä kaupunginhallituksen edustajakin.

Yhteiskuvassa Juhana Suoniemi, Jaakko Stenhäll (kh), minä sekä Natalia Rincon.

Kokous sujui yllättävänkin nopeasti, koska listalla oli pääasiassa sellaisia asioita joista ei suurempaa keskustelua syntynyt. Sovimme vihreän ryhmän kesken että vastaisuudessa teemme vuorotellen blogipostauksen jo esityslistasta ja avaamme siinä tärkeimpiä asioita, jotta ehdimme saada myös palautetta ennen kokousta. 

Elokuussa on meille uusille lautakunnan jäsenille luvassa perehdytystä maankäyttö- ja kaavoitusasioihin ja lainsäädäntöön, mikä ainakin itselleni on kovin tarpeellista. 

Erityisen iloinen olen siitä että jo ensimmäisessä kokouksessa pääsin jo vaikuttamaan asioihin: koska Plevnaan suunniteilla olevan lasitetun terassin havainnekuva ei ollut erityisen kaunis, niin teimme ponnen jolla rakennuttaja velvoitetaan lupavaiheessa hakemaan kaupunkikuvatoimikunnalta puolto suunnitelmalle, ja ponsi hyväksyttiin. Kyseessä on kuitenkin keskeinen ja historiallisesti arvokas paikka joten uusien rakennelmien pitää istua maisemaan kauniisti. 

Kokouksessa minut myös valittiin esityksen mukaan lautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston jäseneksi. 

Tästä on hyvä jatkaa!

Vaaliteemani 2017

 Pidetään huolta lapsista ja nuorista
- Lapsiin ja koulutukseen panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen.
- Ei leikata koulujen rahoituksesta. Liian suuret ryhmäkoot haittaavat oppimisrauhaa. Opettajille pitää pystyä palkkaamaan sijaisia tarvittaessa.
- Alakouluja pitää olla sen verran että koululaiset voivat kulkea niihin jalkaisin tai pyörällä. Yläkoululaiset  voivat jo kulkea pitemmällekin.
- Annetaan kaikille lapsille mahdollisuus päivähoitoon. Perheet itse tietävät parhaiten oman tilanteensa ja joskus päivähoito on tarpeen vaikka vanhempi ei olisikaan töissä.
- Lasten ja nuorten kasvun tukeminen ja ongelmien ennaltaehkäisy on edullisempaa kuin ongelmien hoitaminen myöhemmin. Ja luultavasti myös helpompaa kaikille osapuolille.

Rakennetaan uutta, suojellaan vanhaa
- Monet haluavat muuttaa Tampereelle ja miksikäs eivät; on tämä niin hieno kaupunki. Uusia asuntoja siis tarvitaan.
- Suuri osa Tampereen viihtyisyyttä juontaa siitä että historia näkyy, mm. punatiilisissä rakennuksissa. Ei siis enää pureta yhtään yli 100-vuotiasta taloa vaan säilytetään ja korjataan uuteen käyttöön. Luovuutta käyttämällä uusi ja vanha sopivat hienosti yhteen.
- Ratikan rakentaminen on investointi tulevaisuuteen. Sen tarpeellisuuden huomaa jos nykyään matkustaa busseilla; suosituimmilla linjoilla autot ovat aivan täynnä vaikka kulkevat lähes peräkkäin. Sähkö- tai hybridibussit ovat toki ekologisempia kuin dieselbussit mutta ei niihin mahdu sen enempää matkustajia. Siksi ratikkaa tarvitaan.

Julkiset hankinnat järkeviksi ja eettisiksi
- Kaupungin kilpailutuksissa pitää asettaa enemmän laadullisia kriteerejä halvimman hinnan lisäksi.
- Hankintaorganisaatioiden rakennetta pitää keventää.
- Tietojärjestelmien hankintoja tulee koordinoida paremmin ja ja niissä pitää vaatia avoimia rajapintoja jotta ei jouduta yhden toimittajan loukkuun.

Tuetaan tamperelaisten työllisyyttä
- Kaupungin töiden ja hankintojen kilpailutukset pitää suunnitella niin että pienilläkin paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua.
- Työllisyyspalveluiden osalta tehdään yhteistyötä eri järjestöjen kanssa jotta erilaisissa tilanteissa oleville työttömille löytyy tukea.
- Perustulokokelu auttaisi työttömiä kokeilemaan erilaisia mahdollisuuksia, mm. yrittäjyyttä ilman pelkoa tulojen loppumisesta kokonaan.

Suojellaan ympäristöä ja lähiluontoa
- Lähimetsät, järvet ja puistot ovat kaupunkilaisten henkireikä ja niitä pitää vaalia.
- Lisätään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.

Vaalikoneita ja sen semmoisia

Vaalikoneita
Tässä listaa vaalikoneista joihin olen vastannut. Käy toki katsomassa oletko kysytyistä asioista samaa mieltä! Aika moni kysymys ei kuitenkaan liittynyt kuntapolitiikkaan... Monen kysymyksen kohdalla myös vastausten perustelut kertovat enemmän kuin samaa-eri mieltä -akseli, joten nekin kannattaa lukea.

• Ylen vaalikone
• Helsingin Sanomien vaalikone
• Ilta-Sanomien vaalikone
• Tamperelaisen vaalikone

Ehdokassitoumuksia

• Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulu
• Älä ulkoista ihmistä
• Opetuksen puolesta

 

TEK-valtuuston vaalit 2017

Niin pääsi käymään että unohdin täyttää TEKin vaalikoneen ajoissa, ja sen seurauksena vaalikone ei tuo minua kenellekään sopivimmaksi ehdokkaaksi. Ikävää, mutta johtui siitä että olen myös kuntavaaliehdokkaana ja näitä täytettäviä vaalikoneita oli yhtäaikaa aika monta.
Onneksi TEK-vihreillä on vaaliohjelma jonka voin täysin allekirjoittaa: http://vaalit.tek.fi/tek-vaalit/aanestajalle/vihreat.html.
Oma numeroni näissä vaaleissa on läntisellä vaalialueella 568.

228

Nyt on kuntavaalien ehdokasasettelu valmis ja sain Tampereella numeron 228!

Jos mietit olisinko sinulle sopiva kaupunginvaltuutettu, listaan tähän muutamia asioita joista minulla on vankka mielipide. Listan muodostumiseen saattoi hieman vaikuttaa viime vuosina nettikeskustelussa usein esiintulleet aiheet, eli kaikki eivät suinkaan liity kunnallispolitiikkaan vaan yleisemmin elämänarvoihin, mutta niinpä on vaalikoneissakin kyselty kaikenlaista kuntapolitiikkaan liittymätöntä. Niin, se lista:

1. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia.
2. En hyväksy väkivaltaa missään muodossa tai kenenkään toimesta.
3. Tytöt ja pojat saavat leikkiä ihan millä leluilla itse haluavat.
4. Koulutus ja sivistys on tärkeää. Lapsia pitää kannustaa lukemaan, koska vain lukutaidon avulla osaa etsiä lisää tietoa ja erottaa faktat fiktiosta.
5. Se, mitä aikuiset ihmiset keskenään vapaaehtoisesti tekevät, ei kuulu muille.
6. Lapsille on tärkeintä että heillä on lähellään luotettavia ja turvallisia aikuisia, sukupuoleen katsomatta.
7. Hädässä olevaa lähimmäistä autetaan.
8. Järjen käyttö on sallittua.
9. Työajan pidentämisellä ei lisätä kilpailukykyä eikä luoda uusia työpaikkoja.
10. Kierrätetään. Kehitetään ympäristöystävällisempiä tuotteita ja toimintatapoja, koska meillä on toistaiseksi käytettävissä vain tämä yksi planeetta.

Siinä noin aluksi :)
Muiden asioiden osalta voit käydä kurkkaamassa mielipiteitäni vaikka ylen vaalikoneesta:
https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/tampere/ehdokkaat/9526

Jos joku asia jäi askarruttamaan, voit kysyä minulta kommentoimalla alle tai vaikka Facebookin kautta. Linkin pitäisi nyt näkyä tuossa vasemmalla (paitsi mobiililla...)

Naistenpäivä

Näin naistenpäivänä moni miettii tasa-arvoa, ja monen mielestä taas Suomessa naisten ja miesten välinen tasa-arvo on jo valmis ja feministit vouhkaavat ihan turhasta. Muusta yhteiskunnan kehityksestäkin olisi paljon sanottavaa, mutta mietitäänpä nyt hetki ihan vaan työelämän tasa-arvoa kuvitteellisen naisinsinöörin näkökulmasta.

Olisivatkohan nämä tilanteet mahdollisia:

• Kehityskeskustelussa (tai esimies-alaiskeskustelussa, tai miksi näitä nyt missäkin firmassa sanotaan) esimies antaa palautetta naimisissa olevalle naisinsinöörille, jolla on 2-vuotias lapsi: "perhetilanteeseen nähden hyvä työsuoritus". Olikohan työsuoritus silloin oikeasti hyvä? Vai olisiko arvio ollut muuten huonompi mutta menköön nyt kun pieni lapsiressu on hoidossa ilman äitiä? Saisikohan miesalainen tällaisen arvion samasta suorituksesta, olivatpa lapsensa minkä ikäisiä hyvänsä?

• Kahvipöytäkeskustelussa puhe kääntyy kotitöihin. Vanhempi mieskollega antaa humoristisen neuvon: "Pyykithän jätetään kotona pyykkikoriin ja sitten kaapista löytyy puhtaita vaatteita". Ai että, näinhän se meillä kaikilla menee!

• Naisinsinööri on lähdössä työmatkalle ja mieskollega kysäisee: "Kuinka oikein voit lähteä viikon työmatkalle vaikka kotona on pieniä lapsia?" Niin. Siis miksi ei voisi, kun lasten isä on paikalla heitä hoitamassa?

• Ulkopaikkakuntalainen kollega tiputtaa usean henkilön välisestä töihin liittyvästä sähköpostikeskustelusta ainoan naisen, jättäen vain miespuoliset kollegat mukaan. Toistuvasti. Ei kai nainen sitten tietoa tarvitse...

Pyydän teitä, rakkaat työssäkäyvät ihmiset, miettimään olisivatkohan yllämainitut tilanteet vielä mahdollisia nyky-Suomessa? Tai ovatkohan ne kuvitteellisia ollenkaan?
Ja kuinka valmista se tasa-arvo olikaan?