Minun vuoteni 2018

Vuosi 2018 oli minulle hyvä, vaikkakin kovin kiireinen vuosi.

Tänä vuonna pääsin kunnolla uppoutumaan Suomen historiaan monessa muodossa.
Löysin Väinö Linnan kirjojen hienouden ja luin/kuuntelin Täällä Pohjantähden alla -sarjan ja Tuntemattomankin uudelleen.
Tarinoiden kautta pääsin paremmin sisään siihen Suomen lähihistoriaan, jota olin yrittänyt historiankirjoista lukea mutta vähän kuivakastihan niissä asiat esitettiin, ja omana kouluaikanani vuoden 1918 tapahtumat sivuutettiin niin kursorisesti etten muista niistä puhutunkaan.

Kävin katsomassa uuden Tuntematon Sotilas -elokuvan ja teatterissa sekä Teatteri taistelussa että Työväen teatterin Tytöt 1918 -musikaalin. Molemmat näytelmät avasivat sadan vuoden takaisia tapahtumia omalla hienolla tavallaan. Upeaa asua Tampereella, jossa nyt tuodaan historiaa näin elävästi esille!

Vuonna 2018 hurahdin kansallispukuihin. Älkää kysykö mistä tämä kumpuaa... ehkä juuri näistä historian pohdinnoista yleensä, tunnen ylpeyttä juuristani ja maamme historiasta. Sattumien kautta sain mieleisen puvun haltuuni ja nyt pikkuhiljaa sitä kunnostelen itselleni sopivaksi. Vielä saan siitä itselleni juhla-asun!

Vuosi 2018 oli minulle työpaikan vaihdoksenkin vuosi. Vaikka itse tämän muutoksen halusin ja olen siihen ollut tyytyväinen, on se tuonut tullessaan paljon uuden opettelemista  – välillä päässä alkaa olla ruuhkaa, kun luottamustoimienkin asioissa on paljon omaksuttavaa. Aina en ole ehtinyt perehtyä niin hyvin kuin olisin halunnut, enkä raportoidakaan. Laskin kalenterista, että luottamustoimiin liittyviä kokouksia oli vuoden aikana yhteensä 46. Enemmänkin olisi ollut mutta onneksi varahenkilöt ehtivät yleensä tuuraamaan silloin kun en itse pääsyt paikalle.

Yhdyskuntalautakunnan vuodesta kirjoitin Vihreiden toimintakertomukseen näin: Yhdyskuntalautakunta 2018. Olen edelleen innoissani tästä mahdollisuudesta olla mukana rakentamassa entistä vihreämäpää ja ihmisläheisempää kaupunkia Tampereelle! Aion jatkossakin keskittyä asialinjaan ja pyrkiä hyvään ja rakentavaan yhteistyöhön kaikkien kollegoiden kanssa vaikka asioista olisimmekin eri mieltä.

Lisäksi olen ympäristö- ja rakennusjaostossa ja Tampereen Vuokratalosäätiön hallituksessa, jossa saimme alkuvuodesta valmiiksi ison tehtävän eli uuden toiminnanjohtajan valinnan. On ollut ilo seurata uuden johtajan perehtymistä taloon ja henkilökuntaan, sekä pieniä muutostenkin tuulia.

Hallitustyöhön liittyen kävin syksyllä myös HHJ-kurssin, josta sain hyviä eväitä hallitustyöskentelylle. Muita seminaaripäiviä tänä vuonna oli lisäksi neljä – täyspäiväisesti työssä käyvälle ihmiselle näistä jo aiheutuu aikalailla ajankäytön haasteita. Toivottavasti eri toimiolimissä yhä enemmän huomioidaan kokousten aikataulutusta ja etäosallistumismahdollisuuksiakin, että mahdollisimman monissa erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille on mahdollista osallistua kaupungin päätöksentekoon. Erilaisia olemme me asukkaatkin keskenämme.

Tammikuussa kävin uintitekniikkakurssin vaikka olen aivan surkea uimari, ja kesällä kesäyliopiston pianosäestyskurssilla vaikka soittotaitoni on ihan alkeellisella tasolla. Mutta oppimaanhan kurseille mennään! Taitaa olla niin että vuosi 2018 oli minulle ennenkaikkea uuden aloittamisen ja kehtaamiskynnykseni pienentämisen vuosi.

Vuonna 2019 yritän muistaa levätä ja lukea enemmän, eiköhän uusi vuosi kuitenkin tuo jotain uuttakin tullessaan. Hyvää uutta vuotta!